ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI. Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta. Kuva:Eija Vallinheimo - PDF Free Download (2022)

Transkriptio

1 ILMASTOKATSAUS KESÄKUU 2007 JUNI Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Kuivuudesta Kuva:Eija Vallinheimo

2 Ilmastokatsaus 06/2007 Klimatologisk översikt juni 2007 Sisältö Ilmastokatsaus 12. vuosikerta PITKIÄ ENNUSTEITA KESÄLLE JA ALKUSYKSYLLE KUIVUUDESTA 4 KESÄKUUN SÄÄKATSAUS 7 LÄMPÖTILOJA 8 Julkaisija: Päätoimittaja: Toimittajat: Ilmestyy: Ilmatieteen laitos Ari Venäläinen Anneli Nordlund Hanna Tietäväinen Pirkko Karlsson noin kuukauden 20. päivänä SADEMÄÄRIÄ 9 PIKAKUUKAUSITIEDOT 10 PÄIVITTÄISIÄ TILASTOJA 11 TUULITIEDOT 12 TERMISEN KASVUKAUDEN TILANNE 13 SÄÄ 50 VUOTTA SITTEN 13 KYMENLAAKSON ILMASTO 14 LÄMPÖTILA- JA SADEMÄÄRÄKARTAT 16 ISSN: Ilmatieteen laitos Tilaukset: Ilmatieteen laitos, Ilmastopalvelu PL 503, Helsinki sähköposti: puhelin (09) Vuositilaushinta on 45 euroa Prenumerationspriset är 45 euro Irtonumero 5,05 euroa (sisältää ALV:n) Lösnummer 5,05 euro (ingår MOMS) Lainatessasi lehden sisältöä muista mainita lähde. Julkaisussa olevat havaintotiedot on tarkastettu päivittäin. Tiedoissa on puutteita, jotka korjataan havaintojen lo pullisen tarkastuksen aikana. Täsmälliset tiedot kaikilta Suomen havaintoasemilta ovat käytössä viimeistään 1,5 kk jälkikäteen ja tilattavissa ilmastopalvelusta, palvelupuhelin , hinta 3,01 euroa/min+pvm. Ilmastoasioita myös verkossa: 2 ILMASTOKATSAUS 6/07

3 Pitkiä ennusteita kesälle ja alkusyksylle 2007 Toukokuun lopussa näytti Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kausiennusteen valossa siltä, että kesä-elo kuun keskilämpötila on Suomen alueella jonkin verran ajankoh dan pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella ja sademäärä lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Vaikka kausiennuste ei kerrokaan mitään lämpimien ja kylmien jaksojen jakautumasta, voidaan nyt kesän puolivälissä tehdä joitakin tarkasteluja alkukesän säästä ja arvioida loppukesän säätä. Alkukesä oli suurimmassa osassa Eurooppaa tavanomaista lämpimämpi, mutta Pohjois- Venäjällä oli selvästi tavanomaista kylmempää, ja Brittein saarilla ja läntisimmässä Euroopassa ol tiin lähellä tavanomaisia arvoja. Suomessa oli maan länsiosassa tavanomaista lämpimämpää, kun taas idässä ja pohjoisessa oltiin lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa. Sademäärä oli selvästi tavanomaista suurempi Etelä- Skandinaviassa ja suuressa osassa Keski-Eurooppaa. Suomessa sademäärä oli lähellä ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa, paikoin vähän suurempi. Mikäli verrataan toukokuun puolivälissä tehtyä kolmen kuukauden kausiennustetta pelkästään alkukesän toteutuneisiin arvoihin, näyttää siltä, että lämpötilan osalta suuressa osassa Eurooppaa ennuste oli melko onnistunut. Suomessa ennuste onnistui parhaiten maan etelä- ja lounaisosassa. Sade-ennuste oli lämpötilaennustetta huonompi varsinkin Keski-Euroopassa ja Etelä-Skandinaviassa, mutta jossain määrin myös Suomessa. Tuorein, heinäkuun puolivälissä tehty kausiennuste ennustaa suurimpaan osaan Eurooppaa, myös Suomeen elokuusta lokakuulle ulottuvalla jaksolla tavanomaista lämpimämpää. Sademäärän arvioidaan oleva Suomessa lähellä ajankohdan keskiarvoa, paikoin vähän suuremman. Sekä lämpötila- että sademääräennusteet ovat melko samanlaiset verrattuna toukokuun puolivälissä tehtyyn vastaavien kuukausien ennusteeseen. Arvioitaessa tarkemmin loppukesän sään kehitystä, voi daan katsoa oheisessa kuvassa olevaa ECMWF:n kuukausiennustetta, joka on laadittu torstaina 12. heinäkuuta ja on siis voimassa 12. elokuuta saakka. Sen mukaan tavanomaista viileämpi sää näyttää jatkuvan maassamme vielä lähiviikkoina, mutta elokuun toisella viikolla poikkeama viileään suuntaan häviää. Sade-ennuste seuraa hyvin lämpötilaennustetta, eli aluksi on selvä poikkeama sateiseen suuntaan, mutta elokuun toisella viikolla poikkeama häviää. Tässä valossa on siis toivoa suursäätilan muutoksesta poutaisempaan ja lämpimämpään suuntaan, mutta epävarmuus on tässä vaiheessa vielä suuri. Asko Hutila Kuva 1. Lämpötilan ennustettu poikkeama keskimääräisestä viikottain ajalle ILMASTOKATSAUS 6/07 3

4 Kuivuudesta Sana kuivuus tuo mieleen Saharan tyyppiset hiekkaerämaat tai Australian, Espanjan ja Kalifornian laajat pensaikkopalot. Suomen ilmastossa ei kuivuutta yleensä pidetä ongelmana; kasvusto on vihreää ja yleisempi huolenaihe yleensä on liian runsaat sateet, etenkin jos ne ajoittuvat kesälomakauteen. Vaikka kuivuus ei olekaan ilmastomme tyypillisin piirre, aiheutuu kuivuudesta kuitenkin myös meillä ajoittain ongelmia. VIIME VUOSIEN KUIVIA JAKSOJA Pitkä kuiva jakso kesällä voi kuivattaa metsät niin, että voimakkaan tuulen vallitessa mahdollisesti syttynyt metsäpalo voi aiheuttaa suurta tuhoa. Kuivuuden seurauksena kaivot voivat kuivua ja veden laatu huonontuu. Myös vesivoiman tuottomahdollisuudet heikkenevät. Kevääseen ja alkukesään osunut kuivakausi aiheuttaa ongelmia maataloudelle ja metsämarjojen sato voi kärsiä veden puutteesta. Kesä-elokuu oli vuonna 2006 ennätyksellisen kuiva. Kaisaniemen havaintoasemalta on käytössä sadehavaintoja vuodesta 1845 lähtien ja vuoden 2006 kesä-elokuun 38 mm sademäärä on tämän havaintoaikasarjan alhaisin mitattu arvo. Koko maan alueelle laskettu kolmen kuukauden sademäärä oli noin 100 mm. Säähavaintoja on laajasti käytössä 1900-luvun alkupuolelta lähtien, ja kesän 2006 sademäärä oli alhaisin arvo koko tämän noin sadan vuoden havaintojakson ajalta. Läheisessä muistissamme on myös kesällä 2002 alkanut kuivuusjakso, joka jatkui aina vuoden 2003 kevääseen. Vuoden 2002 kuivuusjakson taloudelliset menetykset Suomessa on arvioitu olleen yli 100 miljoonaa euroa. Osana Ilmastonmuutoksen sopeutumistutkimusohjelmaa (ISTO) kartoitettiin missä rajoissa Suomen ilmasto menneinä vuosikymmeninä on vaihdellut. Työssä laskettiin useiden eri ilmastomuuttujien 10, 25, 50, 100, ja 500 vuoden toistumistasot. Sateen osalta mukana oli kuukauden, kahden viikon, viiden vuoro kauden, vuorokauden ja kuuden tunnin sademäärät, lumen syvyys sekä kuivuusjaksojen pituudet. Kuivuusjaksojen pituudet (niiden jaksojen pituudet jolloin peräkkäisten päivien sadesumma jää alle tarkasteltavan rajan) laskettiin käyttäen rajoina 10, 25, 50, 100 ja 200 mm. Suomessa sataa talvella keskimäärin vähemmän kuin kesällä ja koska kuivuuden vaikutus on erilainen kesällä ja talvella, eriteltiin kesä (touko-elokuu) ja talvikausi (syys-huhtikuu) laskelmissa. Ääriarvojen yhteydessä käytetään usein termejä toistuvuusaika ja toistumistaso. Toistuvuusaika on ilmiön käänteinen todennäköisyys, ja se kuvaa aikaa, jonka aikana ilmiön odotetaan esiin tyvän keskimäärin kerran. Toistumistaso kertoo ilmastollisen suureen arvon, joka keskimäärin ylittyy tai alittuu kerran määrätyssä toistumisajassa. Ääriarvojakaumien avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka kovaa pakkasta (= toistumistaso) on odotettavissa kerran 50 vuodessa (= toistumisaika). Jotta ilmastomuuttujien ääriarvojen toistuvuuksia voitaisiin arvioida luotettavasti, tarvitaan mahdollisimman pitkiä mittausaikasarjoja. Suomen säähavaintoasemilla tehtyjä havaintoja on ilmastotietokannassa pääasiassa vuodesta Nämä digitaalisessa muodossa olevat havaintoaikasarjat ovat näin ollen noin 50 vuoden mittaisia. Aikasarjat ovat lyhyehköjä arvioitaessa ilmiöiden satojen vuosien toistumistasoja. Tehdyssä selvityksessä käytettiin 12 havaintopaikalla tehtyjä havaintoja. Havaintoaikasarjojen pituudet vaihtelivat jonkin verran. Joensuusta ja Sodankylästä oli käytössä mittaustietoja vuodesta 1947 alkaen ja muilta asemilta noin 10 vuotta lyhyemmältä ajalta (kuva 1). Kuva1. Työssä käytetyt havaintoasemat sekä vuodet joilta havaintoja oli käytettävissä. JOKA 10 VUOSI YLI KUUKAUSI LÄHES SATEETONTA Tarkasteltaessa kuivuusjaksojen pituutta nähdään, että rajan ollessa 10 mm on kesäajalle laskettujen kuivuusjaksojen toistumistasot selvästi alhaisempia kuin jos tarkastellaan koko vuotta (kuvat 2 ja 3). Koko vuoden tapauksessa 10 vuoden toistumistason pituus on noin vuorokautta kun se kesäkuukausina on vuorokautta. Talvella sataa vähemmän kuin kesällä. Sadan vuoden toistumistaso on kesäkaudella noin 50 vuorokautta ja koko vuoden tapauksessa noin 60 vuorokautta. Keskimäärin kerran 100 vuoteen esiintyy siis noin kahden kuukau- 4 ILMASTOKATSAUS 6/07

5 den mittainen jakso, jonka aikana ei sadetta juuri tule. Suomessa kuukauden keskimääräinen sademäärä on 50 mm suuruusluokkaa. Kesäkaudella tällä 50 mm rajalla lasketun kuivuusjakson 10 vuoden toistumistaso vaihtelee asemittain runsaan kahden ja noin kolmen kuukauden välillä, 100 vuoden toistumistason ollessa tyypillisesti yli 100 vuorokautta. Koko vuoden tapauksessa nämäkin toistumistasot ovat muutamia kymmeniä vuorokausia pitemmät. Asemien väliset erot ovat suuret. Kerran 10 vuodessa 100 mm sadekertymää saadaan odottaa vuorokautta, kun koko vuosi on tarkastelun kohteena ja runsaat 100 vuorokautta kun tarkastellaan pelkästään kesäkuukausia. Kesäkuukausina 500 vuoden toistumistaso on samaa suuruusluokkaa kuin koko vuoden 10 vuoden toistumistaso. Etenkin koko vuoden aineiston tapauksessa erot eri asemien välillä ovat hyvin suuret. Eri asemien väliset erot selittyvät paitsi havaintoaikasarjojen lyhyydellä myös sillä, että Etelä-Suomessa sataa keskimäärin enemmän kuin pohjoisempana. Tarkastellessamme kuivuutta rajalla 200 mm päädytään jo noin seitsemästä kymmeneen kuukauden mittaisiin jaksoihin 10 vuoden toistumistasoilla. Erot kesäkauden ja koko vuoden välillä ovat hyvin pienet. Näin pitkä jaksohan ulottuu myös kesäkuukausiin. KUIVUUS LISÄÄ METSÄPALOJA Suomessa laajat metsäpalot ovat viimevuosina olleet harvinaisia. Itärajan takana laajoja paloja esiintyy kuitenkin selvästi useammin ja useina kesinä on maahamme ajautunut näistä paloista lähtöisin olevaa savua. Kuivuuden ja metsäpalojen välinen riippuvuus on selvä. Viimeisten 11 vuoden aikana kuivia kesä ovat olleet 1997, 2002 ja Etenkin 2002 ja 2006 kuivuus oli todella paha. Sateisia kesiä olivat 1998, 2004 ja Kesinä, jolloin satoi paljon, Toistumistaso (vrk) Toistumistaso (vrk) Toistumistaso (vrk) Toistumistaso (vrk) Raja 10 mm Toistuvuusaika (vuosia) Raja 100 mm Toistuvuusaika (vuosia) Toistuvuusaika (vuosia) Raja 10 mm Toistuvuusaika (vuosia) Toistumistaso (vrk) Toistumistaso (vrk) Toistumistaso (vrk) Raja50mm Toistuvuusaika (vuosia) Raja 200 mm Kuva 2. Eri rajoilla laskettujen kuivuusjaksojen toistumistasojen vaihtelu asemittain. Tässä ns. box-plot esityksessä 75 % tapauksista eli 9 aseman arvot ovat laatikon sisällä, laatikon keskellä oleva viiva on mediaani. Kuvan tapauksessa kuivuusjaksot ovat voineet alkaa mihin tahansa aikaan vuodesta Raja 50 mm Toistuvuusaika (vuosia) Toistuvuusaika (vuosia) Raja 100 mm Toistumistaso (vrk) Raja 200 mm Toistuvuusaika (vuosia) Kuva 3. Eri rajoilla laskettujen kuivuusjaksojen toistumistasojen vaihtelu asemittain. Tässä ns. box-plot esityksessä 75 % tapauksista eli 9 aseman arvot ovat laatikon sisällä, laatikon keskellä oleva viiva on mediaani. Kuvan tapauksessa kuivuusjaksot ovat alkaneet toukoelokuussa. ILMASTOKATSAUS 6/07 5

6 syttyi vähän metsäpaloja. Kuivina kesinä metsäpaloja oli paljon (kuva 4). Kesinä 2002 sekä 2006 maastopalojen määrä Suomessa ylitti 5000 kappaleen määrän. Tehokkaan valvonta ja sammutustoiminnan ansiosta suurin osa paloista jää onneksemme hyvin pienialaisiksi. KUIVUUS JA MAATALOUS Kesän 2006 kuivuuden vaikutuksesta monien kevätkylvöisten kasvien, jopa sokerijuurikkaan, kasvu pysähtyi heinäkuussa täysin. Nurmilta vesi loppui pahasti ja kasvu pysähtyi melkein kaikilla pelloilla paitsi multa- ja turv la. Kasvit, joilla on juuristo valmiina keväällä, menestyivät pääsääntöisesti hyvin. Viljojen laatu oli lähes kaikkien ominaisuuksien suhteen erinomai nen. Kokonaisuutena kuivuudesta huolimatta kasvukausi 2006 oli varsin myönteinen vuosi. ILMASTO MUUTTUU, YLEISTYYKÖ KUIVUUS Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arvioidaan sademäärien lisääntyvän meillä Suomessa etenkin talvella. Lisäksi entistä suurempi osa talvisateista tulee vetenä. On mahdollista, että ke säisin saadaan nykyistä useammin voimakkaita sateita ja välillä puolestaan koetaan helteisiä jaksoja. Lämpötilan kohoamisen seurauksena haihdunnan arvioidaan lisääntyvän, mikä puolestaan lisää kuivuusriskiä. Lisääntyvätkö meillä kuivuus vai rankkasateet ja tulvat vai molemmat tai saammeko tulevinakin vuosikymmeninä nauttia varsin tasaisesta sadeilmastosta, siinä riittää vielä tutkimista. Ari Venäläinen Sademäärä (mm) Lukumäärä Helsinki Sodankylä Palojen lukumäärä Vuosi 0 Kuva 4. Kesä-elokuun sademäärä Helsingissä ja Sodankylässä sekä Suomessa havaittujen maastopalojen lukumäärä. 6 ILMASTOKATSAUS 6/07

7 Kesäkuun sääkatsaus Lämpötilat vaihtelivat hellelukemista koleaan Sääkartta Kesäkuun alkaessa Pohjois-Euroopassa oli vahva korkeapaine ja sää oli maassamme selkeää, joskin itä- ja pohjoisosassa melko viileää. Hallaa esiintyikin paikoin näillä alueilla. Ilmamassa kuitenkin lämpeni lännestä alkaen nopeasti ja niinpä jo 2.6. helleraja ylittyi Tornionjokilaaksossa Pellossa. Kesä kuun 3. päivä siellä mitattiin jopa 27,5 astetta, kun eteläisimmässä Suomessa oltiin 20 asteen vaiheilla. Länsi-Suomen sisämaassa oli hyvin helteistä päivä samalla kun pohjoisesta virtasi selvästi viileämpää ilmaa maan pohjoisja itäosaan. Toinen lämpöhuippu saavutettiin 8. ja 9. päivänä, jolloin lämpimintä oli Lounais-Suomen sisämaassa. Kesän toistaiseksi korkein lämpötila 29,0 astetta mitattiin 9.6. Suomusjärvellä. Maan itäosassa jäätiin yleisesti 25 asteen alapuolelle ja Lapissa 15 asteen vaiheille. Kuukauden 10. päivän tienoilla korkeapaine alkoi heiketä maassamme. Jäämereltä liikkui matalapaine Suomen itäpuolitse kaakkoon, jolloin sää muuttui epävakaiseksi. Sateita tuli varsinkin maan itä- ja pohjoisosassa. Sen jälkeen matalapaineita liikkui lounaasta maamme yli koilliseen. Syvenevä matalankeskus kulki päivä Keski-Suomen yli Vienanmerelle, jolloin maan itäosassa ja paikoin Pohjanmaalla satoi melko runsaasti. Maan eteläosassa oli 14. päivä varsin koleaa päivän ylimpien lämpötilojen jäädessä paikoin alle 12 asteen. Etelässä esiintyi myös paikoin ukkoskuuroja ja Niinisalossa ukkonen iski parikin kertaa va rusmiehiin sotaharjoitusten aikana. Matalan jälkipuolella 15. päivä puhalsi Etelä-Suomessa voimakas puuskainen länsituuli. Etelä- ja Keski-Suomessa vaikutti kuukauden puolivälin jälkeen korkeanselänne sään ollessa varsin aurinkoista. Lapissa sen sijaan oli pilvisen koleaa. Maan eteläosaan levisi etelästä kuitenkin uusia sateita 18. päivänä. Juhannuksen edellä koko maassa vallitsi melko viileä luoteenpuoleinen ilmavirtaus, jossa esiintyi paikallisia sadekuuroja. Juhannuksena maassamme vaikutti kuitenkin heikko korkeapaineen selänne ja sää oli sen vaikutuksesta poutaista ja varsin aurinkoista. Länsi-Lapissa sivuttiin 24. päivä hellerajaa 25,1 astetta. Yöt olivat hyvin viileitä ja hallaa esiintyi etenkin Suomenselällä ja Lapissa. Alimmillaan lämpötila laski maanpinnassa noin -3 asteeseen. Sää muuttui nopeasti 25. päivä, kun Vienanmerellä oleva matalankeskus liikkui etelään ja sen länsipuolitse levisi sateita maahamme. Sää viileni huomattavasti etenkin maan itä- ja pohjoisosassa ja lämpötila laski näillä alueilla noin 15 asteeseen. Kesäkuun viimeisellä viikolla sää oli hyvin epävakaista, sillä maamme kuului laajaan matalapaineen alueeseen. Miltei päivittäin liikkui sadealueita lounaasta koilliseen. Sadealueiden välillä saatiin sadekuuroja ja paikoin myös ukkosta. Ahvenanmaalla Jomalassa satoi 27. päivänä jopa 40 mm. Kuukauden loppua lähestyttäessä sateet vähenivät maan etelä- ja keskiosassa. Juha Kersalo Niina Niinimäki ILMASTOKATSAUS 6/07 7

8 Kesäkuun lämpötiloja Kesäkuussa 2007 päivittäin mitattu ylin ja alin lämpötila ( C). Tasoitetut vertailuarvot ovat kaudelta Keskimmäinen lila viiva kuvaa vuorokauden keskilämpötilan 50 % arvoa eli mediaania. Ylin ja alin harmaa viiva kuvaavat ylimmän ja alimman lämpötilan 3 % esiintymis todennäköisyyksiä eli ovat poikkeuksellisen arvon rajat. Juni 2007, dygnets högsta och lägsta temperatur C. De utjämna referensvärdena är från perioden Den mellersta lila linjen visar dygnets medeltemperaturs 50% värde, medianvärdet. De övre och nedre grå linjerna anger högsta och lägsta temperaturens 3% sannolikhetsvärde, exceptionellvärdet. 8 ILMASTOKATSAUS 6/07

9 Kesäkuun sademääriä Kesäkuussa 2007 mitatut vuorokauden sademäärät millimetreinä. Dagliga nederbördsmängder (mm) i juni 2007 på några orter. ILMASTOKATSAUS 6/07 9

10 Kesäkuun pikakuukausitiedot ILMAN LÄMPÖTILA ( C), SADEMÄÄRÄ (MM) JA LUMEN SYVYYS (CM) LUFTTEMPERATUR ( C), NEDERBÖRD (MM) OCH SNÖDJUP (CM) Havaintoasema Keskilämpötila Ylin lämpötila Alin lämpötila C C C Päivä 2007 Päivä Suurin Päivä UTÖ Pakkaspäiviä Sademäärä mm Lumen syvyys 15.pnä cm JOMALA HANKO TVÄRMINNE KIIKALA HKI-VANTAA HELSINKI KAISANIEMI HELSINKI ISOSAARI KOTKA KIRKONMAA PORI TURKU JOKIOINEN OBS TRE-PIRKKALA LAHTI UTTI NIINISALO JÄMSÄ HALLI JYVÄSKYLÄ MIKKELI PUNKAHARJU VAASA VALASSAARET KAUHAVA ÄHTÄRI VIITASAARI KUOPIO JOENSUU YLIVIESKA KAJAANI HAILUOTO RUUKKI PUDASJÄRVI SUOMUSSALMI KUUSAMO PELLO ROVANIEMI SODANKYLÄ MUONIO KILPISJÄRVI IVALO KEVO Kaikilta asemilta ei ole vertailuarvoja (lyhyt havaintosarja). Normalvärden finns inte för alla stationer (kort observationsserie). 10 ILMASTOKATSAUS 6/07

11 Kesäkuun päivittäiset tiedot LÄMPÖTILAN KESKIARVO, YLIN JA ALIN ARVO ( C) SEKÄ SADEMÄÄRÄ (MM) MEDEL- MAXIMI- OCH MINIMITEMPERATUR ( C), SAMT NEDERBÖRDSMÄN- GD (MM) HELSINKI-VANTAA TURKU TAMPERE-PIRKKALA MIKKELI Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade KUOPIO RUUKKI REVONLAHTI ROVANIEMI IVALO Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade Ka Ylin Alin Sade ILMASTOKATSAUS 6/07 11

12 Kesäkuun tuulitiedot ERISUUNTAISTEN TUULIEN LUKUISUUDET (%) JA KESKINOPEUDET (M/S) FREKVENSER AV OLIKA VINDRIKTNINGAR (%) OCH VINDENS MEDELHASTIGHET N NE E SE S SW W NW Tyyntä Keskinopeus % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s % m/s UTÖ KIIKALA LA HKI-VANTAAN LA ISOSAARI RANKKI ISOKARI TRE-PIRKKALAN LA TAHKOLUOTO JYVÄSKYLÄ LA VALASSAARET KUOPIO LA ULKOKALLA KAJAANI LA OULU LA KEMI AJOS KUUSAMO LA ROVANIEMI LA SODANKYLÄ IVALO LA KEVO Kovatuuliset päivät, keskituulen nopeus >14m/s, taulukon asemilla: UTÖ 15. ISOSAARI 28. ISOKARI 13.,15. TAHKOLUOTO 13.,15. KEVO 7. Myrskypäivät, keskituulen nopeus >21 m/s, taulukon asemilla määräaikaisilla kansainvälisillä havaintohetkillä tehtyjen havaintojen mukaan: -- Sääennätyksiä toukokuussa 2007 tarkastettujen havaintojen mukaan Ylin lämpötila 28,2 C Kemiö Lövböle ja Helsinki-Vantaa Alin lämpötila -12,8 C Salla Naruska Suurin kuukausisademäärä 133 mm Joensuu Huhtilampi Suurin vuorokausisademäärä 61 mm Karijoki Kankalo Suomen ennätykset toukokuussa Ylin lämpötila 31,0 C Lapinjärvi Ingermanninkylä 30. ja Alin lämpötila -24,6 C Enontekiö Suurin kuukausisademäärä 137 mm Viitasaari Huopana ILMASTOKATSAUS 6/07

13 Terminen kasvukausi yli alle 250 Tehoisan lämpötilan summa ( Cvrk) Tehoisan lämpötilan kertymä kasvukaudella 2007 on merkitty vihreällä viivalla. Ohuet viivat kuvaavat alhaalta lukien 5%, 50% ja 95% tilastollista esiintymisfrekvenssiä. Den effektiva temperatursumman (daggrad) Den effektiva temperatursumman under växtperioden 2007 anges av den gröna linjen. De tunna linjerna visar nerifrån räknat temperatursummans 5%, 50% och 95% statistiska förekomstfrekvenser. Kuukausikatsaus Suomen sääoloihin 50 vuotta sitten kesäkuussa 1957 ILMASTOKATSAUS 6/07 13

14 Maakuntien ilmasto: Kymenlaakso Maakuntien ilmasto -sarjassa on vuorossa Kaakkois-Suomessa sijaitseva pieni 12 kunnan muodostama Kymenlaakso. Se rajoittuu etelässä itäiseen Suomenlahteen ja pohjoisessa Etelä-Savon ja Päijät- Hämeen maakuntiin. Ilmastollisesti se on kokonaan eteläboreaalista vyöhykettä. Kapea rannikkokaistale voidaan erottaa ns. hemiboreaaliseksi eli tammivyöhykkeeksi. Kasvien menestymisvyöhykkeistä Ib-vyöhyke hipoo maakunnan lounaisinta kolkkaa (Pyhtää), ja lähinnä Iitin seutu on III- aluetta, mutta valtaosaltaan Kymenlaakso kuuluu II-vyöhykkeeseen. Kymenlaakson ilmastolla on Suomenlahden läheisyyden vuoksi selviä merellisiä piirteitä. Toisaalta maaston kohoaminen Salpausselälle muuttaa ilmastoa selvästi mantereiseen suuntaan. Voidaankin erottaa kolme ilmastollista aluetta: Itäisen Suomenlahden rannikko ja saaristo, vähävesistöinen Salpausselkä ja sen eteläpuoleinen alue sekä pohjoisessa Iitin- Jaalan-Valkealan vesistöisempi alue. Mainittakoon, että maakunnan poikki kulkee sumuakselin nimellä tunnettu vyöhyke Salpausselkää myötäillen. Vuoden keskilämpötila on maakunnan pohjoisosissa +4 C vaiheilla ja kohoaa rannikolle siirryttäessä noin +5 asteeseen. Varsinkin rannikolla ja saaristossa vuoden kylmin kuukausi on yleensä vasta helmikuu, jolloin keskilämpötila vaihtele saariston -5-6 asteesta Salpausselän pohjoispuoliskon noin -8 asteeseen. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpö on lähellä 17 astetta; tosin saaristossa elo kuu on usein lähes yhtä lämmin. Vuoden sademäärä jää rannikolla ja saaristossa tavallisesti vähän 600 mm:n alapuolelle, mutta ko - hoaa muualla 650 ja 750 mm: n välille. Sateisinta on Salpausselän etelälaidalla. Kuivin kuukausi on joko helmi- tai huhtikuu, ja varsinkin rannikon tuntumassa kylmän meren vaikutuksesta silloin tällöin myös toukokuu. Elo kuussa vettä saadaan yleisesti noin 80 mm, rannikolla hieman vähemmän. Tosin syyskuukausina (syysmarraskuu) rannikon ja saariston sadesummat ovat lähes elokuun suuruiset. Maakunnan ilmastoa edustaa Anjalankoski (Anjala), jonka keskimääräiset arvot on koottu oheiseen taulukkoon. Vuoden keskilämpötilan vaihtelu on kaudella liki 25 C ja äärilämpötilojen noin 70 C. Asema edustaa lähinnä Kymijoen laakson peltoaukeita, missä kasvukauden yölämpötilat ovat alempia kuin ympäröivissä asutuskeskuksissa. Paikkakunnan ennätyslämpötilat ovat hyvin lähellä koko maakunnan äärilämpötiloja. Ylin mitattu lämpötila 32,8 C on havaittu Valkealan Utissa ja Vastaavasti kylmintä on ollut 12. helmikuuta 1994 Valkealan Urossa, kun mittarit näyttivät -37,4 C. Halla on harvinaista keskikesällä, mutta sitä on kuitenkin esiintynyt esim. Anjalankoskella (-1,4 C) ja Utissa (-1,5 C). Rannikolla ja saaristossa yölämpötilat laskevat heinäkuussa ja elokuun alkupuolella vain harvoin alle +5 asteen. Hellepäiviä on Salpausselällä keskimäärin ke sässä, mutta saaristossa vain noin 5 kpl. Kymenlaaksossa havaittu suurin vuotuinen sademäärä 1030,2 mm mitattiin 1981 Virolahden Ravijoella. Tämä onkin ainoa tiedossa oleva 1000 mm: n ylitys vuoden 1959 jälkeen. Miehikkälässä (Hauhia) mitattiin vuonna ,9 mm ja Anjalankoskella satoi samana vuonna 979 mm. Kuivin vuosi Anjalassa oli seuraava vuosi 1975, jolloin sadetta kertyi ainoastaan 416 mm. Kuivinta on kuitenkin ollut vuonna 2002 Kotkan Rankissa sadesumman jäädessä 375,9 millimetriin. Suurin kuukauden aikana tullut sademäärä 210,8 mm satoi Virolahdella viime vuoden lokakuussa. Samalla paikalla tuli elokuussa vuonna 1978 sadetta 205,2 mm. Erittäin kuivaa on ollut kesäkuussa 1970, jolloin sadetta tuli esim. Valkealan Kouvolankylässä 0,1 mm ja Kouvolan Tornionmäellä 0,2 mm. Suurin vuorokauden aikana mitattu sademäärä kertyi , kun Virolahden Ravijärvellä satoi 107,6 mm ja saman kunnan Nopalassa 103,7 mm. Nämä ovatkin ai noat vuorokausisademäärän 100 millimetrin ylitykset maakunnan alueella. Mainittakoon, että toukokuun suurin vuorokautinen sademäärä maassamme on mitattu Kuusankoskella kuukauden viimeisenä päivänä v. 1988, jolloin satoi 88 mm. Talviset lumiolosuhteet vaihtelevat suuresti maakunnan rannikon ja sisämaan välillä. Suurimmat erot muodostuvat lumipeitteen tulossa. Talven ensilumi saadaan Salpausselällä keskimäärin jo lokamarraskuun vaihteessa, mutta Suomenlahden saaristossa vasta marraskuun puolivälissä. Pysyvän lumen tulo viivyttelee vielä enemmän rannikolla ja saaristossa. Vuosina lumi saatiin esim. Utissa 28.11, Anjalankoskella 14.12, mutta Kotkan Rankissa vasta joulupäivänä Näin ollen eroa muodostuu lähes kuukausi noin 60 km matkalla. Keväällä yhtenäinen lumipeite katoaa rannikon tuntumasta 5.4. ja sisämaasta tienoilla. Talven suurin lumensyvyys vaihtelee Kotkan saariston vajaasta 40 cm:stä Utin seudun cm:iin. Lumisina talvina lunta voi kertyä Salpausselälle ja jopa lähelle rannikkoa Haminan itäpuolelle metrin verran. Suurin lumensyvyys vuodesta 1959 lähtien on mitattu Utin lentokentällä 14 ILMASTOKATSAUS 6/07

15 , jolloin lunta oli 120 cm. Lukemaa on pidettävä tosin epäedustavana lumen kinostumisen vuoksi. Toisaalta Virolahden Ravijärvellä oli lunta 115 cm ja Miehikkälän Hauhialla 110 cm Yksittäisinä vuosina erot voivat kasvaa hyvin suuriksi rannikon ja Salpausselän välillä. Näin tapahtuu silloin, kun vallitsevat etelänpuoleiset tuulet eli niin sanottu rannikkoefekti lisää talviajan sademääriä siirryttäessä rannikolta sisämaahan. Lauhoina talvina meren pysytellessä pitkään sulana ja lounaistuulten vallitessa lumen tulo siirtyy rannikolla ja saaristossa pitkälle tammikuuhun. Esim. talvella pysyvä lumipeite saatiin Uttiin , mutta Rankissa ja Anjalankoskella niinkin myöhään kuin 9.helmikuuta. Näillä seuduilla lumi oli maassa vain kuukauden päivät, Salpausselällä sen sijaan noin 130 päivää. Keskimäärin lumipeitteen kestoaika vaihtelee rannikon reilun 100 ja Utin seudun noin 145 päivän välillä. Termisissä vuodenajoissakin näkyvät erot rannikkoseudun ja sisämaan välillä. Näin varsinkin talven tulossa. Kevät alkaa melko samanaikaisesti huhtikuun alkupäivinä ja kesä toukokuun päivän tienoilla, saaristossa hieman myöhemmin. Syksy saapuu maakunnan pohjoisimpiin osiin vaiheilla ja rannikolle Talven tulo etenee siten, että se alkaa Jaalan-Valkealan alueella noin , muualla ja saaristossa tienoilla. Terminen kasvukausi puolestaan alkaa tavallisesti huhtikuun loppupäivinä päättyen Salpausselän pohjoispuolella aikoihin ja rannikolla ja saaristossa Tehoisan LAPPEENRANTA KYMENLAAKSO: KESÄKUUN KESKILÄMPÖTILA KAUDELLA >15,0 14,6...15,0 14,1...14,5 13,6...14,0 <13,5 lämpötilan summa on Cvrk, suotuisina kesinä se ylittää 1500 Cvrk. Poikkeuksellisen lämpimänä kesänä viime vuonna summa oli esim. Utissa peräti 1728 Cvrk. Juha Kersalo Viite: Reijo Solantie:Täydennystä Suomen hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisvyöhykkeisiin, Sorbifolia 19(3) UTTI ANJALANKOSKI ANJALANKOSKI ANJALA TILASTOJA KAUDELLA Lämpötila C Lämpötilan ääriarvot Sade Kuukausisateen ääriarvot Sadep. Suurin Lumi Helle- Pakkas- Hallakk ka ylin alin ylin v alin v mm suurin v pienin v >1mm vrksade 15.p. päiviä päiviä päiviä 1-6,8-3,8-10,4 6, , , , ,6-3,7-11,4 8, , , , ,0 1,2-6,9 11, , , , ,8 7,5-1,6 23, , , , ,9 15,5 3,1 28,7 84-8, , , ,7 20,2 8,4 32,4 99-2, , , ,8 22,3 10,9 32,6 94 1, , , ,8 20,1 9,8 31,2 75-2, , , ,5 14,0 5,3 25,6 92-7, , , ,5 7,7 1,5 17, , , , ,4 1,8-3,2 10, , , , ,4-1,8-8,0 7, , , , ,3 8,4-0,2 32,6-37, , ILMASTOKATSAUS 6/07 15

16 Kesäkuun 2007 lämpötila- ja sadekartat Juni 2007 yli alle 10 yli 2,0 1,5...2,0 1,0...1,5 0,5...1,0 0,0...0,5-0,5...0,0 alle -0,5 Keskilämpötila ( C) Medeltemperatur ( C) Keskilämpötilan poikkeama ( C) vertailukauden keskiarvosta Medeltemperaturens avvikelse från normalvärdet ( C) yli alle alle 50 Sademäärä (mm) Nederbörd (mm) Sademäärä prosentteina vertailukauden keskiarvosta Nederbörden i procent av normalvärdet 16 ILMATIETEEN LAITOS 6/07

Top Articles

Latest Posts

Article information

Author: Annamae Dooley

Last Updated: 11/29/2022

Views: 5962

Rating: 4.4 / 5 (45 voted)

Reviews: 84% of readers found this page helpful

Author information

Name: Annamae Dooley

Birthday: 2001-07-26

Address: 9687 Tambra Meadow, Bradleyhaven, TN 53219

Phone: +9316045904039

Job: Future Coordinator

Hobby: Archery, Couponing, Poi, Kite flying, Knitting, Rappelling, Baseball

Introduction: My name is Annamae Dooley, I am a witty, quaint, lovely, clever, rich, sparkling, powerful person who loves writing and wants to share my knowledge and understanding with you.